”Tunnejohtaminen, ei johdeta tunteella mut otetaan ne huomioon”: esihenkilöiden kokemuksia tunteiden johtamisesta

Tunteiden johtamisen merkitys työntekijän hyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen on tärkeää koko yrityksen menestymisen kannalta. Kun tunteita johdetaan ja niiden merkitys työelämässä ymmärretään ja hyväksytään, luodaan myös pohja organisaation psykologisen turvallisuuden tunteelle. Vuonna 2020 alkaneen COVID-19-pandemian myötä psykologinen turvallisuuden tunne organisaatioissa nähtiin myös kilpailuvalttina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä tunteiden johtaminen työelämässä on ja miten se ilmenee esihenkilöiden päivittäisessä johtamistyössä keskisuuressa rakennusalan aliurakointiyrityksessä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös tunnejohtamisen vaikutusta organisaation psykologisen turvallisuuden tunteeseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää keskijohdon esihenkilöä, joilla kullakin oli sekä työelämä että johtamiskokemusta jo useita vuosia. Haastattelujen teemat saatiin opinnäytetyön tietoperustasta, kuten tunneälykkyyden ja tunneosaamisen sekä psykologisen turvallisuuden teorioista. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia teoriaohjaavasti. Tutkimustulokset osoittivat, että tunteiden johtaminen nähtiin tärkeänä ja merkityksellisenä asiana esihenkilön päivittäisessä johtamistyössä. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden vaikutus omaan toimintaan, mutta myös vastapuolen tunteiden merkitys ja vaikutus omiin tunteisiin ja toimintaan tiedostettiin hyvin. Psykologisen turvallisuuden tunteen saavuttamisessa yhteinen näkemys ja päämäärä, sekä yhteisesti sovitut pelisäännöt koettiin tärkeiksi, mutta myös yhteisöllisyyttä edistävät konkreettiset toimet, kuten yhteiset kahvihetket, nähtiin merkityksellisiksi. Psykologisen turvallisuuden tunteen johtaminen ja yhteinen näkemys tunteiden johtamisen tärkeydestä todettiin myös organisaation johtamisen kehittämisessä tärkeänä näkökulmana, kuten myös esihenkilön omien tunnetaitojen kehittäminenkin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa organisaation johtamisen kehittämistä ja johdon kouluttamista. Tärkeää on etenkin ymmärrys tunteiden moninaisesta merkityksestä johtamisen laatuun ja yksilön hyvinvointiin sekä sen myötä koko organisaation kilpailukyvyn parantamiseen ja tulevaisuuden menestyksen varmistamiseen